Marraskuun alussa joukko kuosulaisia heräsi aamusumussa hieman jännittyneenä. Kyseessä oli testijuoksujen viikonloppu Tahkovuoren, Tahkon lomakylän ja Rautavaaran kisamaastoissa. Ratamestariryhmällä kihelmöi varmasti eniten. Onko muutoksia tulossa? Kuinka ankaraa palautetta radat saavat osakseen?
Säätila tutun turvallinen nollakeli. Taivas varma harmaa, hieman sumuinen. Aurinkoa ei näkynyt. Turhaan ei Etelä-Suomessa etsintäkuulutettu keltapukuista hieman pilvessä vaeltavaa hahmoa. Sellainen uutinen oli lehteen putkahtanut. Edes marraskuun utuinen koleus ei haitannut niitä urheita suunnistajia, joista osa kieltämättä näytti ylimenokauden riivaamilta. Parhaansa yrittivät. Mitäpä heitä arvioimaan. Sentään juoksivat, minä en.
Tahkon kylän asukkaita ja lomamökkien omistajia oli varoitettu etukäteen tontillla hoipertelevista suunnistajista. Palautetta huonoista reitinvalinnoista ei tullut. He ovat tottuneet hoipertelijoihin alueella. Varsinkin juhannus, uusivuosi ja pääsiäinen taitavat olla suuntavaistottomien kulta-aikaa. Radat olivat tarpeeksi haastavia, koska maanomistajien suostumuksella olemme saaneet piha-alueita runsaasti käyttöön sprinttiä varten. Ja se yllätys…. En malttaisi olla kertomatta, mutta suuttuvat, jos paljastan. Ratamestareilla on selkeä miesylivoima. En uskalla. Erään huoltajan kommenteista noukimme kuitenkin uuden idean. Lapsiperheitä hemmotellaan kesällä.
Tahkovuoren maisemat eivät pettäneet koejuoksujen aikana. Puissa ei enää ollut lehtiä, mutta sammaleen värisävyt toivat kesää edes kynnen verran lähemmäksi. Runsaat polkuverkostot ja laskettelurinteet tuovat avonaisuutta ja oman maisemallisen mausteensa suunnistukseen. Mieli tekisi kääntää päätä hieman, niin komeat järvimaisemat Tahkolta avautuvat. Haluaisin olla aamuvirkku ja nousta kesällä Tahkon laelle ihailemaan auringonnousua. Olisipa silloin hieman sumuista. No niin…nyt se pummi tuli. Ajatukset harhailevat kesän tunnelmissa, kun pitäisi koejuoksua kipittää. Äh… suppilovahverotkin kutsuvat. ”Tänään aikani ei ole vertailukelpoinen”, totesi yksi koejuksijoista maalissa. Palautetta saimme muilta, jotka malttoivat juosta ilman unelmia.
Sunnuntaiaamu ja Rautavaaran lentokeskus. Suunnistaja on kumma otus. Herätyskello on vielä torkkuasennossa, kun omistaja vetää nastareita jalkaan. Yöllä oli satanut hieman lunta. Se ei tuntunut haittaavan. Kaverin jälkiä seuraamalla vauhdin hurmassa syntyy optimiaika tai suuri pummi. Tyytyväisiä juoksijoita palasi takaisin autoille kertomaan mielipiteitä kilpailupäivän radoista. Ihan pieniä muutoksia. Niin pieniä, ettei ratatiedostoihin tarvitse juurikaan koskea. Rautavaaran erämaat odottavat jo ensi kesää.
