![]()
Markus Räsänen piirsi ensimmäisen karttansa 10-vuotiaana tyhjälle paperille. – Ei siinä juuri maastokuvausta tai mittakaavaankaan ollut, Markus naurahtaa. Kolme vuotta myöhemmin Kuopion Nilsiästä lähtöisin oleva mies piirsi peruskartan pohjalta OCAD -ohjelmalla suunnistuskartan kotimaastostaan Tamppijoesta. Sillä kartalla pidettiin siinä maastossa ensimmäiset Nilsiän Nujakan kuntorastit. Kartta on ollut käytössä tuosta kisasta lähtien lähes kerran kesässä.
Nyt 24-vuotias Markus on piirtänyt suunnistuskarttoja nuoresta iästään huolimatta jo kymmenen vuotta. Hän ei ole opiskellut alaa. – Jokelaisen Pasi piti Vuokatissa Leimaus-leirillä jonkun tunnin OCAD-kurssin. Siinä oikeastaan ohjatut opiskelut. Toinen tärkeä henkilö oli Mustosen Tapani Nilsiän Nujakasta, joka oli paljon apunani varsinkin alussa. Hän opetti minulle kartanpiirtämisen alkeet, Markus Räsänen kiittelee.
Markus Räsäsen oma suunnistusura alkoi Nilsiän Nujakan riveistä kohtuullisen ”myöhään”. – TR-ratoja en ehtinyt juosta ollenkaan. 15-vuotiaana seuraksi vaihtui Kuopion Suunnistajat. Tätä nykyä mies edustaa Kalevan Rastia ja juoksi kesän Jukolan viestissä KR:n ykkösjoukkueen kakkososuuden. Kotipaikan läheltä Nilsiästä löytyy treenipaikkoja, sillä sieltä Tahkolle on vain noin kymmenen kilometriä.
-Hyvällä suunnistuskartalla ei ole liikaa tavaraa. Pyrin aina luomaan selkeän ja hyvännäköisen kartan. Taiteellisuuttakin tarvitaan etenkin viimeistelyyn, Markus kertoo. Vaikka karttojen piirtämiseen kuuluukin paljon tietokoneen ääressä työskentelyä, ovat perinteiset kynä ja paperi yhä käytössä etenkin maastotyössä. – Katsotaan selkeät kohteet, laitetaan kivet paikoilleen ja viimeistellään kasvillisuus. Lisäksi työpöydän ääressä käytetään kynää viimeiseen asti esimerkiksi käyrien viimeistelyyn, Markus selittää. Maastotarkastuksia hän tekee jalkaisin ja päivän aikana voi helposti kertyä 20 kilometriä matkaa maastossa. – Aika pitkälle pääsee MML:n aineiston pohjalta, mutta aina maastosta löytyy yllätyksiä. Tärkeää on myös käydä tarkistamassa paikat, joissa näkyy olevan paljon tavaraa. Kerralla en kuitenkaan hirveästi piirrä karttaa, Markus kertoo maastokäyntien tärkeydestä.
Nuoria kartanpiirtäjiä löytyy Suomesta melko vähän. – Kyllä kartantekijällä täytyy olla suunnistustaustaa, sillä kartan piirtämisessä täytyy olla suunnistajan näkökulma. Suunnistajillehan se kartta tehdään. Tämä on melko spesifiä hommaa, Markus perustelee. Hän kokee työn sopivan hyvin aivan terävimpään kärkeen haluavalle urheilijalle, sillä työajoista voi päättää itse ja työpäivän pituuskin on omissa käsissä.
– Kartanpiirtäjän töitä on löytynyt, niitä ei ole tarvinnut etsiä. Keskimäärin kesän aikana minulta valmistuu kolme karttaa, Markus kertoo.
![]()
Fin5 kartat
Markus Räsänen on piirtänyt ensi kesän Fin5 -suunnistusviikon sprinttikartan sekä osia maastokartasta. Hän on myös sprintin ratamestari. – Ei suunnistusviikon kartan piirtämisessä ole mitään sen erityisempää. Alue on isompi ja tämä on ensimmäinen sprinttikarttani isoon kisaan, joten tein sen erittäin huolellisesti. Toivon, että se on mahdollisimman hyvä kisassa, hän kertoo. – Tietenkin on hienoa piirtää kartta usealle tuhannelle kilpailijalle. Mukavaa, että Kuopion Suunnistajat tarjosi tämän mahdollisuuden. Tämä on totta kai minulle meriitti ja saan näkyvyyttä kartanpiirtäjänäkin.
Sprinttikartan piirtäminen eroaa suuresti maastokartan piirtämisestä. – Se on ihan eri laji, Markus toteaa. – Pohja-aineisto tulee kaavakartasta, eikä sprinttialueilta ole juurikaan avointa dataa saatavissa. Sprinttikartan tulee olla tarkka, valkeita kohtia ei ole.
Markus Räsäsen mukaan sprinttikarttaa tehdessä tietokoneella tehty työ painottuu ja vaatii aikaa. – Kartalla ei saa olla liian ahtaita kohtia, eivätkä esimerkiksi aidan väkäset saa peittää kapeimpia väyliä, Markus kertoo. Kartoitettavalla alueella on syytä käydä viimeiseen asti. – Esimerkiksi Tahkolla on ensimmäisen karttaluonnoksen jälkeen pensasaitoja kaadettu, jätekatoksia poistettu ja joitakin isoja jätemolokkeja on ilmestynyt. Markus toteaa, että on etua piirtää kartta ja olla samalla sen ratamestari. – Piirtäessä useasti jo syntyy mielikuvia maaston hyvin hyödyntävistä radoista. Ratavalvojan kanssa kävimme jo elokuussa rataluonnoksia paikan päällä läpi, Markus sanoo.
Maastokartan osia piirrettäessä yhteistyö toisen piirtäjän kanssa korostuu. Markuksen mukaan mitään ongelmia yhteistyössä ei ole ollut. – Pitää tehdä selkeät rajaukset. Olemme toisen kartanpiirtäjän Silvennoisen Jussin kanssa keskustelleet kuvauksista, jotta kartasta tulee yhtenäinen. Kuvausohjeisiin lukeutuu esimerkiksi se, millaiset ajourat otetaan kartalle.
Fin5 -suunnistusviikon sprintin alue on hänen mukaansa poikkeava ja mielenkiintoinen sekä vaatii suunnistajalta tarkkuutta. – Alue sopii hyvin suunnistusviikolle, sillä alueelle on mahdollista rakentaa hyvät radat jokaiselle sarjalle ja erilaisia reitinvalintavaihtoehtoja saa hyvin radoille, Markus päättää.
Haastattelijana Mikko Leppävuori
Markus Räsänen piirsi ensimmäisen karttansa 10-vuotiaana tyhjälle paperille. – Ei siinä juuri maastokuvausta tai mittakaavaankaan ollut, Markus naurahtaa. Kolme vuotta myöhemmin Kuopion Nilsiästä lähtöisin oleva mies piirsi peruskartan pohjalta OCAD -ohjelmalla suunnistuskartan kotimaastostaan Tamppijoesta. Sillä kartalla pidettiin siinä maastossa ensimmäiset Nilsiän Nujakan kuntorastit. Kartta on ollut käytössä tuosta kisasta lähtien lähes kerran kesässä.
